Hankerahoitus tarkoittaa julkista tai puolijulkista rahoitusta, jota myönnetään yritysten, yhdistysten ja muiden organisaatioiden kehittämishankkeisiin. Käytännössä kyse on rahoituksesta, jonka avulla voidaan toteuttaa investointeja, kehittää uusia tuotteita ja palveluita, laajentaa toimintaa tai viedä eteenpäin tutkimus- ja kehityshankkeita. Usein hankerahoituksella pyritään edistämään alueellista elinvoimaa, innovaatioita, työllisyyttä tai kestävää kehitystä.
Rahoitusta myöntävät Suomessa useat tahot. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala rahoittaa erityisesti maaseudun kehittämiseen ja tutkimukseen liittyviä hankkeita. ELY-keskukset tukevat yritysten investointeja ja kasvua eri puolilla maata. Business Finland keskittyy innovaatioihin, kansainvälistymiseen ja tutkimuslähtöiseen kehitykseen. Lisäksi erilaiset EU-ohjelmat sekä Leader-ryhmät tarjoavat rahoitusmahdollisuuksia alueellisiin ja paikallisiin hankkeisiin.
Tämä sivu on riippumaton opas hankerahoitukseen. Emme ole viranomainen emmekä käsittele julkisia hankehakemuksia, vaan kokoamme yhteen tietoa siitä, miten hankerahoitus toimii ja miten siihen kannattaa valmistautua.
Mihin hankerahoitusta käytetään
Hankerahoitusta voidaan myöntää monenlaisiin tarkoituksiin. Yksi tyypillisimmistä käyttökohteista on investointi, kuten uusien koneiden ja laitteiden hankinta, tuotantotilojen rakentaminen tai laajentaminen sekä digitaalisten järjestelmien käyttöönotto. Investointihankkeissa rahoituksen tavoitteena on parantaa yrityksen kilpailukykyä ja tuottavuutta.
Toinen keskeinen käyttötarkoitus on kehittämishanke. Tällaisessa hankkeessa yritys voi esimerkiksi kehittää uutta tuotetta, palvelua tai liiketoimintamallia. Myös prosessien tehostaminen, digitalisaation hyödyntäminen tai vientitoiminnan käynnistäminen voivat olla kehittämishankkeen kohteita. Kehittämishankkeissa rahoituksen painopiste on usein osaamisen vahvistamisessa ja liiketoiminnan uudistamisessa.
Tutkimus- ja pilotointihankkeet muodostavat oman kokonaisuutensa. Näissä hankkeissa testataan uusia ratkaisuja, tehdään kokeiluja tai rakennetaan konsortioita useiden toimijoiden kesken. Tavoitteena voi olla uuden teknologian kaupallistaminen tai täysin uuden toimintatavan kehittäminen.
Miten hankerahoituksen hakuprosessi etenee
Hankerahoituksen hakeminen alkaa yleensä hankeidean kirkastamisesta. On tärkeää pystyä kuvaamaan selkeästi, mitä ollaan tekemässä, miksi hanke on tarpeellinen ja millaisia vaikutuksia sillä tavoitellaan. Tämän jälkeen laaditaan budjetti ja rahoitussuunnitelma, jossa määritellään kustannukset, mahdollinen omarahoitusosuus sekä haettava tukimäärä.
Varsinainen hakemus täytetään sähköisessä järjestelmässä, joka vaihtelee rahoittajasta riippuen. Hakemukseen liitetään usein liiketoimintasuunnitelma, kustannusarvio, aikataulu ja selvitys hankkeen vaikutuksista. Hakemuksen jättämisen jälkeen seuraa viranomaiskäsittely, jonka aikana rahoittaja arvioi hankkeen tavoitteet, toteutettavuuden ja vaikuttavuuden.
Käsittelyajat vaihtelevat ohjelmasta ja hakukierroksesta riippuen. Päätöksen jälkeen rahoitus maksetaan yleensä toteutuneita kustannuksia vastaan, usein useammassa erässä. Tämä on tärkeä huomio kassavirran näkökulmasta.
Tarvitaanko hankerahoituksen rinnalle muuta rahoitusta
Monissa tapauksissa hankerahoitus ei kata kaikkia kustannuksia. Tuki voi olla osittainen avustus, ja hankkeelta edellytetään omaa rahoitusosuutta. Lisäksi maksatus tapahtuu usein jälkikäteen, mikä tarkoittaa, että yrityksen on ensin katettava kustannukset itse.
Tästä syystä yritys voi tarvita hankkeen rinnalle muuta rahoitusta, kuten välirahoitusta, käyttöpääomaa tai investointilainaa. Välirahoituksella voidaan turvata hankkeen eteneminen ennen tukien maksamista. Käyttöpääoma puolestaan varmistaa, että yrityksen normaali toiminta jatkuu sujuvasti hankkeen aikana.
Jos tarvitset hankkeen rinnalle yritysrahoitusta, voit vertailla eri vaihtoehtoja Rockrahoitus.fi-palvelussa ja kartoittaa, millainen ratkaisu sopii tilanteeseesi.
Hankerahoituksen ja yrityslainan ero
Hankerahoitus on tyypillisesti julkista tukea, joka voi sisältää avustusosuuden. Se perustuu hakemukseen ja hankkeen tavoitteiden arviointiin. Yrityslaina sen sijaan on rahoitusyhtiön tai pankin myöntämä laina, joka maksetaan takaisin sovitun aikataulun mukaisesti ja jonka myöntäminen perustuu yrityksen maksukykyyn ja taloudelliseen tilanteeseen.
Hankerahoituksen vahvuus on sen edullisuus silloin, kun avustusosuus on merkittävä. Sen heikkoutena on usein hidas käsittelyprosessi ja tarkat raportointivaatimukset. Yrityslaina on joustavampi ja nopeampi ratkaisu, mutta se on kokonaisuudessaan takaisinmaksettavaa rahoitusta. Käytännössä monet yritykset yhdistävät nämä kaksi rahoitusmuotoa, jolloin julkinen tuki ja yksityinen rahoitus täydentävät toisiaan.
Usein kysyttyä hankerahoituksesta
Aloittava yritys voi joissakin tapauksissa saada hankerahoitusta, mutta ohjelmakohtaiset ehdot vaihtelevat. Joissakin rahoitusmuodoissa edellytetään olemassa olevaa liiketoimintaa tai omarahoitusosuutta.
Hankerahoitus maksetaan useimmiten toteutuneita kustannuksia vastaan, eikä koko summaa yleensä makseta etukäteen. Tämä korostaa huolellisen kassavirran suunnittelun merkitystä.
Hankkeen omarahoitusosuuden voi usein kattaa lainalla, mutta tämä tulee huomioida jo hakemusvaiheessa rahoitussuunnitelmassa. Rahoittaja arvioi kokonaisuuden ja yrityksen kyvyn toteuttaa hanke suunnitellusti.
Yhteenveto
Hankerahoitus on tehokas väline kasvun, investointien ja kehitystoiminnan rahoittamiseen. Se voi merkittävästi pienentää yrityksen omarahoitusrasitetta ja mahdollistaa hankkeita, jotka muuten jäisivät toteutumatta. Samalla on tärkeää ymmärtää, että hankerahoitus harvoin yksin riittää kattamaan kaikkia kustannuksia.
Usein toimivin ratkaisu syntyy julkisen tuen ja muun yritysrahoituksen yhdistelmästä. Jos haluat kartoittaa yrityksesi rahoitusvaihtoehdot nopeasti ja vertailla eri lainaratkaisuja, voit tehdä sen Rockrahoitus.fi-palvelussa.
